Salakavalat muotisanat – Etuoikeus

Olen jo pitkään miettinyt, että tekisin blogijuttuja sellaisista yhteiskunnallisen keskustelun termeistä, joita viljellään paljon mutta ei ainakaan isoissa medioissa juuri problematisoida. Päädyin aloittamaan sanasta "etuoikeus". Törmäsin viimeksi Helsingin Sanomissa 10.8. keskusteluun tästä termistä, joka varmaankin on rasismiskandaalien sävyttämänä keväänä ja kesänä ollut monen mielessä. Lehdessä haastatellun Ajak Majokin mukaan valkoinen ei tule ajatelleeksi olevansa valkoinen.… Continue reading Salakavalat muotisanat – Etuoikeus

Kirjaesittelyssä Nuoriso, pilalla

Tuija Siltamäki (s. 1992) kuuluu joukkoon nuoria toimittajia, joilla on mielestäni mukavasti jalat maassa ja kyky katsoa kriittisesti moneen suuntaan. Tutustuin hänen juttuihinsa alun perin Ylen kolumnien kautta, ja olen häntä kertaalleen haastatellut radio-ohjelmaankin, mikä vahvisti positiivista vaikutelmaa. Yllätyin iloisesti, kun äkkäsin, että Elinkeinoelämän valtuuskunta on julkaissut hänen pamflettinsa Suomen nuorison nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä (Nuoriso,… Continue reading Kirjaesittelyssä Nuoriso, pilalla

Sukupuolueiden noususta

Otsikossa on enemmän tai vähemmän onnistunut uudissana, joka yhdistää ”sukupuolen” ja ”puolueen”. Viime vuosina Suomen puoluekentällä on ollut kasvussa kaksi puoluetta, joista toista kannattavat suhteettoman paljon miehet, toista puolestaan naiset. Tarkoitan nyt perussuomalaisia ja vihreitä. 2019 eduskuntavaaleissa vihreillä oli tuplasti niin paljon nais- kuin miespuolisia kannattajia, perussuomalaisilla suhdeluku meni toisin päin. Koiranen et al. kiinnittivät… Continue reading Sukupuolueiden noususta

Miksi keskustella?

On ehkä tavallaan sattumaa, mutta huomionarvoista, miten lähellä sanat ”keskusta” ja ”keskustelu” ovat toisiaan. Nähtävästi jälkimmäinen onkin johdettu edellisestä. Panen tämän merkille, koska keskusteluun suhtautuvat politiikan kentällä myönteisimmin ne, jotka ovat lähellä keskustaa (en tarkoita puoluetta vaan keskikohtaa!), ja skeptisyys keskustelua kohtaan kasvaa sitä mukaa mitä kauemmas reunoille päin mennään. Niin laitavasemmalla kuin -oikealla törmää… Continue reading Miksi keskustella?

Kirjaesittelyssä Die Autoritäre Revolte

Eräs kliseinen näkemys kommunismista kuuluu niin, että ”onhan se periaatteessa hieno aate, toteutus vain on mennyt pieleen”. Lainkaan yhtä usein ei törmää ihmisiin, jotka miettivät natsismia, fasismia tai francolaisia, ja sitten toteavat saman: ”Hmm… Myönnetään, se riistäytyi hieman käsistä, ikävä kyllä… Mutta olihan heillä tiettyjä pointteja... Ei nyt heitetä lasta pesuveden mukana…” Konservatiivista radikalismia? Volker… Continue reading Kirjaesittelyssä Die Autoritäre Revolte

Viholliset talvisodasta ilmastonmuutokseen

Nykypäivän historiantutkimuksen rocktähti, professori Yuval Noah Harari kirjoitti The Economist -lehteen liberaalin kansainvälisen järjestyksen tulevaisuudennäkymistä. Hänen mukaansa on kolme ongelma-aluetta, joilla ihmiskunnalla on aitoja yhteisiä intressejä. Ilmastonmuutos, ydinsodan mahdollisuus ja tekoälytekniikan kehitys ovat koko ihmiskunnan asioita. Näitä varten tarvittaisiin jonkinlaiset globaalit säännöt ja päätöksenteon keinot. Liberalismi on Hararin mukaan edelleenkin paras aatteellinen kehys, jossa tällaisia voidaan kehittää.… Continue reading Viholliset talvisodasta ilmastonmuutokseen

Kirjaesittelyssä Ekstremismi

Miten määritellä ekstremismi? Miten ja miksi yksilöt sekä aatteelliset ryhmät ekstremöityvät, ja miten tähän kehitykseen voi vaikuttaa? Nämä ovat EU:n rahoittamassa VOX-Pol -projektissa työskentelevän tutkijan, J. M. Bergerin avainkysymyksiä. Ytimekkäässä kirjassaan Ekstremismi (Terra Cognita, 2019) hän myös tarjoaa selkeitä vastausehdotuksia. Ekstremismiä on hänen mukaansa tarkasteltu liikaa erillisten ilmenemismuotojen, enimmäkseen jihadismin ja hieman myös valkoisen nationalismin kautta.… Continue reading Kirjaesittelyssä Ekstremismi

Perussuomalaiset ja politiikan kolmio

Kirjoitin aiemmin Ranskan vallankumouksen kolmesta periaatteesta, vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta, kolmena sosiaalisen hyvän muotona. Esitin, että länsimaisen demokraattisen politiikan voisi ajatella muodostuvan näiden priorisoinneista ja tasapainottamisesta kansakunnan puitteissa. Lisäksi arvioin, että  nationalismia korostavat uudehkot puolueet, esimerkiksi Perussuomalaiset, haluavat veljeyttä enemmän kuin vapautta tai tasa-arvoa, ja eroavat tämän takia ns. vanhoista puolueista. Nyt on tullut aika… Continue reading Perussuomalaiset ja politiikan kolmio

Kirjaesittelyssä Työstäkieltäytyjän käsikirja

Sana ”vasemmisto” on pitkään tuonut mieleeni lähinnä happaman sävyistä tasa-arvomoralismia:  ihmissuhteiden ja kielenkäytön syynäämistä sillä taka-ajatuksella, että milloin missäkin voidaan havaita syrjintää ja alistamista. Yhä pikkutarkemmin määritellystä syrjinnästä halutaan kuumeisesti eroon, ja ilmeisesti kun siitä päästään eroon, saavutetaan jonkinlainen paratiisi. Tai sitten, vähän pessimistisemmin tulkiten, siinä vaiheessa voidaan vasta ruveta keskustelemaan muiden ongelmien ratkaisemisesta. Työstäkieltäytyjän… Continue reading Kirjaesittelyssä Työstäkieltäytyjän käsikirja

Vallankumouksellinen kolmio

Viime vuosina on paljon saanut kuulla, että politiikka ei ole jana (oikeisto-vasemmisto) vaan nelikenttä (oikeisto-vasemmisto, liberaali-konservatiivi). Mutta mitä jos miettisimmekin sitä kolmiokenttänä, jonka kärjissä ovat Ranskan vallankumouksen periaatteet: vapaus, veljeys ja tasa-arvo? Perussuomalaisten kova suosio puhuttaa eduskuntavaaleista ja gallupista toiseen, ja ajattelin ehdottaa siihen tällaista tulkintaa: ehkä persut – kuten muutkin nationalistiryhmät – ovat nimenomaan… Continue reading Vallankumouksellinen kolmio